Valinnan vaikeuttaja unettomuutta

Tämänpäivän kysymyksenä kuuluu: Saanko nukuttua ennen lentoani?                         

Olen nyt pyörinyt kolme yötä sängyssäni nähden mitä ihmeellisimpiä reissu-unia tai muuten vain valvoen. Epäilen vahvasti että uni ei taida maittaa ennenkuin vasta Irlannissa. Mielialat ovat vaihdelleet jännittyneestä, iloiseen sekä syyllisyyteen, mutta viimepäivät olen ollut vain innoissani tulevasta matkasta. Sain viimeinkin taottua päähäni, että puolivuotta on todellisuudessa erittäin lyhyt aika ja oikeasti ainani ei tule riittämään kaikkeen mitä tahtoisin tehdä. Omaa jännitystä on helpottanut paljon erilaisiin international ryhmiin liittyminen esimerkitsi facebookissa. Tätä kautta olen löytänyt ympäri maailmaa saapuvia opiskelijoita ja yksi asuu jopa samassa paikassa kuin minä ja saapuu lentokentälle samaan aikaan kuin minä. Siis eipähän tarvitse yksin sompailla asunnolleen 🙂

Moduleiden eli kurssien valinta tuotti vaikeuksia. Kaikkea kivaa maan ja taivaan väliltä oli tarjolla. Sain kuitenkin kursittua kasaan niin minua itseäni sekä pääainettani hyödyttävät kurssit. Kurssit ovat SUPER mielenkiintoisia! Toisaalta taas koulupäivät tulevat olemaan aika pitkiä. Valitsin aikatauluja sillä tavalla että saan pidettyä perjantain vapaana ja maanantain suhteellisen lyhyenä, jotta aikaa jäisi muullekin kuin koulunkäynnille. Esimerkitsi liikunnalle.

Minulla on ilmainen kuntosali käytettävissäni Irlannissa ja tämän lisäksi minulla on mahdollisuus käydä uimassa pientä korvausta vastaan sekä liittyä erilaisiin clubeihin. Clubit ovat kaikki eri hintaisia osa ilmaisia ja osa perii liittymismaksun tms. En ole tätä selvittänyt vielä. Clubeja on taistelulajeista, uintiin sekä purjehtimiseen käytännössä kaikkea mahdollista. Itselläni on haaveena että aikani riittäisi näille haluamilleni harrastuksille. Kiipeily, melonta, jousiammunta sekä kivääriammunta. Luulen että aikani ei kaikkiin riitä tasapuolisesti, mutta aion ainakin yrittää. Täytyy vielä huomauttaa että harrastusmahdollisuudet ovat Suomen oloihin verrattuna Jumalaiset. Suomen korkeakoulu harrastumahdollisuuksia ei voi kutsua edes mahdollisuuksiksi kun vertaa pelkästään UCD tarjontaa. Täytyy toki myös muistaa, että oppilasmäärät ovat Suomessa pienemmät.

Olin vuonna 2012 työharjoittelussa Englannissa ja asuin siellä perheessä. Perheen äiti teki aina hirvittävät pullamössö eväät ja voitte kuvitella millaisena pullasorsana tulin Englannista takaisin? Yhtenä tavoitteenani on etten ainakaan saa lisää pöhöä aikaiseksi vaan pääpaino olisi uuden oppimisessa, liikunnassa, erilaisten lajien kokeilemisessa sekä uusien ihmissuhteiden luomisessa. pubit tulevat sitten lisäbonuksena 😉

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *